Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietokirjallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietokirjallisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Faina Jyrkilä: Kotikylä Karjalassa




















































































































































































Kuva: antikvaari.fi



Kirjassaan Kotikylä Karjalassa sosiologi Faina Jyrkilä kuvaa talonpoikaiselämää Impilahden pitäjässä 1930-luvulla. Läpi käydään järjestelmällisesti kotikylän kasvillisuus, eläimistö, maantiede, elannon hankkiminen, perinteet ja tavat ruokien valmistuksesta sadonkorjuuseen. Syystä tai toisesta Jyrkilä ei kuitenkaan paljasta kotikylänsä nimeä, vaan kutsuu sitä teoksessaan ainoastaan Kotikyläksi.

Kirjan alkupuolella Jyrkilä luo elävästi kuvaa luovutetun Karjalan mukana menetetystä elämänmuodosta. Kuitenkin kirjan edetessä kuvaus muuttuu mielestäni akateemisemmaksi ja vähemmän tunnepitoiseksi. Tästäkin huolimatta teos on jälkipolville todella arvokas silminnäkijäkuvaus karjalaisesta kulttuurista, joka on sellaisenaan jo jäänyt historiaan. Kirja myös lisäsi tiedonjanoa, joten ehkä aihetta käsitteleviä kirjoja päätyy yöpöydälle vastaisuudessakin.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Markus Hotakainen: Onko siellä ketään: Avaruuden älyä etsimässä

Tämäkin kirja kuuluu sarjaan kirjaston pikalainapöydältä löydettyä. Tästä kirjasta en ollut kuullut etukäteen mitään, mutta nähtyäni sen se oli aivan pakko lukea. Onneksi tiemme kohtasivat.

Fyysikko Enrico Fermi pohti aikoinaan maan ulkopuolista elämää. Aurinko on suhteellisen nuori tähti, joten Aurinkoa vanhempia tähtiä täytyy olla miljardeja galaksillamme. Tästä Fermin päätteli, että on lähes väistämätöntä, että joillain tähdistä on maankaltaisia planeettoja. Jos Maata pidettäisiin tyypillisenä tapauksena, joillekin näistä maankaltaisista planeetoista olisi voinut kehittyä myös älykästä elämää. Näin ollen voisi olettaa, että olisimme saaneet viitteitä maan ulkopuolisesta älykkäästä elämästä. Päättelyketjunsa jälkeen Fermi lausahti:"Missä kaikki ovat?".

Saman kysymyksen äärellä on myös Hotakainen uudessa teoksessaan. Kirjassa käsitellään melko kattavasti eksoplaneetat, niiden etsintämenetelmät, elämän edellytykset sekä mistä ja miten sitä voidaan etsiä. Hotakainen pitäytyy kuitenkin keskittymästä liikaa yksityiskohtiin, teoriaan ja kaavoihin, ja teos pysyy hyvin kansantajuisena. Lukijan ei tarvitse olla ihan ajantasalla ulkoavaruuden kartoituksessa, sillä kirjassa luodaan hyvä ajankohtaiskatsaus löydettyihin eksoplaneettoihin. Tosin tämä ajankohtaisuus tulee varmasti muuttumaan hyvin nopeasti tiedon päivittyessä. Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992, tämän vuoden helmikuussa eksoplaneettoja oli löydetty jo 1700 kappaletta. Suurimman osan löydöistä, yli tuhat planeettaa on tehnyt Kepler-teleskooppi, joka oli toiminnassa 2009-2013. Varmistettuja löytöjä tehdään siis alati kasvavalla nopeudella.

Älyllisen elämän löytyminen ei ole kuitenkaan vielä käsillä. Elämän merkkien etsiminen kaukaisilta planeetoilta on tällä hetkellä hankalaa. Toistaiseksi havaintoja on yritetty tehdä esimerkiksi kuuntelemalla radiosignaaleja avaruudesta. Kuitenkaan Maasta käsin ei olla vielä onnistuttu nappaamaan alienien radiolähetyksiä- vai ollaanko? Hotakainen mainitsee kirjassaan niin sanotun wow-signaalin. Vuonna 1977 radioteleskooppi Big Ear havaitsi voimakkaan, 72 sekuntia kestäneen signaalin. Nimensä signaalille antoi tähtitieteilijä Jerry R. Ehman, joka merkkasi tulosteeseen muistiinpanoksi "Wow!" viitaten signaaliin. Lukuisista yrityksistä huolimatta signaalia ei ole enää havaittu uudestaan. Näin ollen sen lähdettä ei ole voitu määrittää. Arvailuja on kuitenkin esitetty. Ehman itse epäili säteilyn olevan peräisin Maasta ja heijastuneen takaisin teleskooppiin avaruusromusta. Hän kuitenkin kumosi väitteensä myöhemmin, kun havaittiin, että säteilyn taajuus oli sellainen, jota maanpäälliset lähettimet eivät käytä. Wow-signaali voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.

Hotakainen oli mielestäni koonnut niin hyvin tietoa älyllisen elämän synnystä, etsinnästä sekä mahdollisuuksista Maan ulkopuolella, että voisin suositella kirjaa kaikille, joita kiinnostaa kansantajuinen, muttei liian yksinkertaistettu lähestyminen Maan ulkopuoliseen elämään. Suositukseen täytyy kuitenkin liittää varoitus: ainakin itsestäni tuntui, että kirja herätti jopa enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastasi. Voi siis olla, että tämän kirjan jälkeen lukija huomaa raahaavansa kotiinsa yhä uusia ja uusia tietokirjoja ulkoavaruudesta. Tämä kirja toimiikin varmaan parhaiten yhteenvetona niille, joiden tiedot eivät ole enää ajantasalla nopeasti etenevästä avaruuden kartoituksesta sekä niille, jotka ovat vasta alkaneet perehtyä ulkoavaruuden mysteereihin.






lauantai 7. heinäkuuta 2012

NJ Stevenson: Muodin vuosikymmenet

       Töissä käydessä lukemiseen on tullut vähän taukoa. Vaikka Vampyyri Lestat sekä Ruusun nimi ovat edelleen kesken, hain kirjastosta luettavaksi mielenkiintoiselta vaikuttavan Muodin vuosikymmenet. Kirja on runsaasti kuvilla varustettu, joten lukeminenkin kävi nopeasti.
     Kirjassa perehdytään kronologisessa järjestyksessä
 muodin vuosikymmeniin 1800-luvulta nykypäivään. Se on jaettu kuuteen kappaleeseen aikakausien mukaan. Jokainen kappale alkaa johdantoaukeamalla, jossa syvennytään  historiallisiin tapahtumiin ja siihen, miten ne ovat heijastuneet ajan muotiin. Kappaleiden kullakin aukeamalla keskitytään johonkin muoti-ilmiöön. Esimerkiksi 1930-luvun leveille housuille, 1950-luvun ranta-asuille ja lampunvarjostintunikalle on suotu omat aukeamat, joilla kuvaillaan ilmiötä sanoin ja kuvin.
       Vaikutusvaltaisimmista suunnittelijoista kerrotaan omilla aukeamillaan. Muun muassa Henry Creedin, Coco Chanelin ja Vivienne Westwoodin elämäntarina on tiivistetty kahdelle sivulle, joissa valoitetaan suunnitelijoiden lapsuutta, uraa ja vaikutusta muotimaailmaan. Jokaiseen aikakauteen liittyy myös kronologinen catwalk -aukeama, jolla syväluodataan ajan tyypillistä pukeutumista yhden tai kahden asun kautta. Kirjan lopussa ovat vielä liitteet, joihin kuuluvat muun muassa aikajana ja muotisanastoa.

       Kirjan teki mielenkiintoiseksi sen näkökulma tutkia muoti-ilmiöitä poliittisen ja yhteiskunnallisen taustan kautta. Vaikka kirjassa on paljon kuvia, on siinä myös yllin kyllin tietoa ytimekkäästi esitettynä. Kirja on jäsennelty selkeästi kappaleiden avulla ja joistain aukeamista oli koottu helposti sisäistettäviä faktapaketteja. Kuvitus oli monipuolista. Kirjaa värittivät muotikuvien ja -piirrosten lisäksi sarjakuvat ja ajan henkeä huokuvat valokuvat.
        Muodin vuosikymmenet on mielenkiintoista luettavaa varmasti monille muodista ja sen historiasta kiinnostuneille sekä inspiraatiota hakeville.