Suomennos lopussa!
I bought this book at the same time with The Fault in Our Stars, hoping that I would like them 'cause who wants to have something in their bookshelf that they don't like? I started with the praised novel, The Fault in Our Stars (scroll down to previous post for my review) and then I moved on to Looking For Alaska. I tried to find out what kind of subjects this book is dealing with, but I didn't find any that wouldn't have included spoilers. So I approached this book with an openmind, waiting for something as tragic as TFIOS.
The story begins as Miles Halter, narrator of the book, leaves his home in Florida to follow his Dad's footprints and attend a high school in Alabama. He has an unusual hobby: he loves biographies and especially last words. I think they create an interesting theme for the book.
Soon after arriving to Culver Creek Preparatory High School, Miles meets his roommate Chip Martin, also known as The Colonel. Miles gets his own nickname too, Pudge. During the first days at the campus he is introduced to the Colonel's friends. Alaska Young is an attractive, rebellious girl who is also mentally unstable. She has a boyfriend of course. Takumi is a Japanese student. After reading the book, he still remains kind of distant to me. Maybe he lacks personality.
If you came here willing to know what happens in this book, I'm sorry but this is all I'm going to tell you. I want to leave it for you to find out yourself as I don't know how to tell more without relieving everything.
One thing I liked about this book was how the chapters were named. There was "Forty-Six Days Before", "Three Days Before" and finally "The Last Day" when something happened. After that came "The Day After", "Twenty Days After" and so on.
In my opinion, the plot was good. But it could have been better if given the chance. The story was quite tragic but I felt like the writer had focused to much on the events and not enough on the characters. Even the protagonists are thin and bland. I wish they would have had more personality.
Also to my liking the book included too much smoking, drinking and other rebellious teenager experimenting. This was one of the young adult novels I described in my last post. It also kind of reminded me of
The Perks of Being a Wallflower. No, I didn't like that one.
I don't know how to rate this book. It didn't fascinate me but it didn't annoy me. I believe I could have liked Miles and Alaska a lot if the characters were deeper. But if you liked other John Green's novels or any typical young adult novels, go for it!
Suomeksi:
Kirjoittaessani tätä Looking for Alaskalle ei ole vielä suomennosta, mutta kirjoitan silti lyhyen arvion suomeksikin. Ostin tämän kirjan samaan aikaan kuin Tähtiin kirjoitettu virhe -pokkarin. En oikeen tiennyt, mitä odottaa tältä kirjalta.
Tarina alkaa, kun Miles Halter, tarinan kertoja, seuraa isänsä jalanjälkiä ja muuttaa kotoaan Floridasta opiskellakseen lukiossa Alabamassa. Hänellä on epätavallinen harrastus: Miles rakastaa elämäkertoja, etenkin ihmisten viimeisiä sanoja. Mielestäni tämä oli mielenkiintoinen teema kirjassa.
Pian saavuttuaan uuteen kouluunsa Miles tapaa huonetoverinsa Chip Martinin. Ensimmäisten päivien aikana Miles saa myös muita ystäviä. Alaska Young on viehättävä, kapinallinen, mutta epävakaa tyttö. Hänellä on tietysti poikaystävä. Takumi on japanilainen oppilas. Kirjan luettuani hän vaikuttaa edelleen etäiseltä hahmolta. Mielestäni häneltä puuttui persoona, joten en osaa oikein kuvailla häntä.
Jos tulit tänne saadaksesi selville, mitä kirjassa tapahtuu, et valitettavasti saa tietää tämän enempää. Haluan jättää lopun paljastuvaksi luettaessa, koska en osaa kertoa enempää paljastamatta tapahtumia liikaa.
Lukujen nimeäminen tässä kirjassa oli minun mieleeni. Ensin olivat Neljäkymmentäkuusi päivää ennen, Kolme päivää ennen ja lopulta Viimeinen päivä. Sitä seurasi Päivä myöhemmin, Kaksikymmentä päivää myöhemmin ja niin edelleen.
Mielestäni kirjan juoni oli hyvä. Se olisi voinut olla parempi, jos kirjailija olisi antanut sille mahdollisuuden. Tarina oli traaginen, mutta minusta kirjailija keskittyi liikaa tapahtumiin ja liian vähän henkilöhahmoihin. Jopa päähenkilöt olivat ohuita ja värittömiä. Toivoin, että heillä olisi ollut enemmän luonnetta.
Minun makuuni kirja sisälsi myös liikaa tupakointia, alkoholia ja muita kapinallisten teini-ikäisten kokeiluja. Kirja muistutti minua vähän
Elämäni seinäruusuna -kirjasta.
En tiedä, kuinka arvioisin tätä kirjaa. Se ei kiehtonut minua, mutta se ei myöskään ärsyttänyt minua. Luulen, että olisin voinut pitää Milesista ja Alaskasta paljon, jos heidän hahmoissaan olisi enemmän syvyyttä. Jos pidit muista John Greenin kirjoista tai tavanomaisista nuortenkirjoista, kannattaa tätäkin kokeilla!
